Kuvassa näkyy tavallisissa tarkastuksissa käytettävät instrumentit: sondi, atulat, peili ja ientaskumittari. Hammaslääkäristä riippuen tarjottimelle saattaa ilmestyä muita instrumentteja tai vastaavia erilaisia.
Seuraavissa kahdessa kuvassa näkyy paikkaukseen tarvittavia instrumentteja. Nämäkin saattavat vaihdella hammaslääkärin mukaan.
Kahden tutustumispäivän aikana huomasi sen. kuinka suun terveydenhuollossa ei ole vain yhtä ja ainoaa oikee tapaa toimia. Toimintavat, instrumentit ja se, mitä tehdään ja milloin tehdään, on riippuvaisia hammaslääkäristä.
Ensimmäisenä päivänä ja ensimmäisen potilaan aikana pääsin seuraamaan juurihoidon kolmatta vaihetta. Hammashoitaja ja -lääkäri ottivat minut heti hyvin vastaan ja kertoivat, mitä toimenpiteessä tehdään. Olin kuitenkin niin häkeltynyt ja innoissani, etten osannut edes kysyä mitään kysymyksiä, vaan tuijotin hämmästyneenä suu auki potilaan suuhun. Muuten päivät menivät tarkastusten ja paikkailujen merkeissä. Välillä hoitaja ja lääkäri totesivat, että nämä ovat kyllä aika tylsää katsottavaa. Ei minusta! En malta odottaa hetkeä, jolloin saan itse istua hammashoitajan paikalla ja pidellä imuria ja kolmikärkiruiskua ja tuntea sitä tunnetta, kun oikeasti tietää mitä tehdä, millä tehdä ja milloin tehdä.
Täytyy myöntää, että nämä kaksi päivää olivat tähän astisen opiskeluni parhaat päivät. Oli uskomatonta huomata, kuinka pienestä asiasta voikaan innostua tässä vaiheessa. Potilasvaihtojen hoitaminen ja tietokoneelle hammaskarttojen merkkaaminen oli uskomattoman mielenkiintoista ja jopa pelottavaa, vaikka työskenteleville hammashoitajille (toivottavasti myös joku päivä minulle) ne ovat arkipäivää ja sujuvat vaikka silmät sidottuina.
Tästä on hyvä jatkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti